Mistä toiminnasta ilmoitetaan

Vaikuttamistoiminnalla eli lobbauksella tarkoitetaan yhteydenpitoa, jolla pyritään edistämään tiettyä etua tai tavoitetta suoraan tai välillisesti vaikuttamalla asian valmisteluun ja päätöksentekoon. Etu tai tavoite on usein poliittinen, liiketaloudellinen tai muu yhteiskunnallinen asia, ja sitä edistetään vaikuttamalla esimerkiksi sääntely-, budjetti-, hankinta-, kehittämis- tai politiikkatoimen sisältöön tai toimen aloittamiseen tai päättämiseen.

Avoimuusrekisteriin pitää ilmoittaa myös vaikuttamistoimintaan liittyvästä, elinkeinona harjoitettavasta neuvonnasta eli konsultoinnista. Neuvontaa tekevä taho voi joko harjoittaa suoraa vaikuttamistoimintaa asiakkaan puolesta tai neuvoa ja tukea asiakasta vaikuttamistoiminnassa.

Avoimuusrekisteriin on ilmoitettava myös asiakassuhteen ulkopuolella tapahtuvasta yhteydenpidosta vaikuttamistoiminnan kohteeseen (ns. suhdetoiminnasta), jos sen tarkoituksena on luoda yhteyksiä tai vaihtaa tietoja, joista on hyötyä vaikuttamistoiminnan neuvonnassa.

Vaikuttamisen kohteena eduskunta ja ministeriöt

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan kaikesta eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta riippumatta asian sisällöstä, käsittelyvaiheesta tai muodosta.

Vaikuttamistoiminta kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöihin, jos sen kohteena on:

• kansanedustaja

• kansanedustajan avustaja

• eduskuntaryhmien henkilökunnan jäsen

• ministeri

• ministerin erityisavustaja

• ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri

• eduskunnan kanslian virkamies

• ministeriön virkamies tai

• ministeriön asettama selvityshenkilö.

Avoimuusrekisterissä vaikuttamisen kohde nimetään, kun kyseessä on:

• kansanedustaja

• ministeri

• ministerin erityisavustaja

• ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri

• eduskunnan pää- tai apulaispääsihteeri

• ministeriön kanslia- tai osastopäällikkö tai

• ministeriön asettama selvityshenkilö.

Muiden virkamiesten osalta avoimuusrekisterissä ilmoitetaan tieto organisaatiosta, yksiköstä ja osastosta. Poliittisten avustajien osalta annetaan tieto eduskuntaryhmästä, jota nämä edustavat.

Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta löytyy Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämä, kahdesti vuodessa päivittyvä lista vaikuttamisen kohteista. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole koottua tietoa selvityshenkilöistä, joten heidät pitää avoimuusrekisterissä nimetä erikseen.

Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen vaikuttaminen

Vaikuttamistoiminnan onnistumisen kannalta on olennaista verkostoitua ja luoda pitkäaikaisia suhteita päätöksentekijöihin. Vaikuttamistoiminta eli lobbaus alkaa usein jo ennen virallisen päätöksentekoprosessin tai hankkeen alkua, ja vaikuttamista tapahtuu sekä virallisissa että epävirallisissa kanavissa.

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnasta, jossa yksittäisiä yhteydenpitokertoja kohteeseen on kalenterivuoden aikana yli viisi. Yhteydenpitoon lukeutuvat myös ne kerrat, jotka tapahtuvat ennen virallisen hankkeen tai työryhmän perustamista.

Yhteydenpidon tapoja

Vaikuttamistoiminta on yhteydenpitoa, jolla halutaan vaikuttaa asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta.

Eduskuntaan ja ministeriöihin vaikutetaan olemalla niihin yhteydessä eri tavoin. Erilaisia yhteydenpidon tapoja ovat:

• kasvokkaiset tapaamiset

• verkkotapaamiset

• puhelinsoitot

• sähköpostit

• tekstiviestit

• viestittely esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa

• muut yhteydenpidon tavat.

Riippumatta yhteydenpidon tavasta tai siitä, kuka on ollut aloitteellinen yhteydenpidossa, pitää vaikuttamisesta ilmoittaa avoimuusrekisteriin, jos vaikuttaminen kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöihin ja vaikuttamistyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista.

Lobbaaja tai vaikuttamistoiminnan neuvoja on itse velvollinen tekemään ilmoituksen avoimuusrekisteriin. Vaikuttamistoiminnan kohteilla ei tätä velvollisuutta ole.