Keiden on tehtävä ilmoitus

Avoimuusrekisterilain tavoitteena on eduskunnan ja ministeriöiden valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Seuraavien tahojen on ilmoitettava toiminnastaan avoimuusrekisteriin, jos kyse on eduskuntaan tai ministeriöihin kohdistuvasta, pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta:

  • oikeushenkilöt (muun muassa osakeyhtiöt, rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt ja henkilöyhtiöt)

  • yksityiset elinkeinonharjoittajat eli toiminimiyrittäjät, jotka päätoimisesti tekevät vaikuttamistyötä tai neuvovat siinä asiakkaitaan


Keiden ei tarvitse tehdä ilmoitusta

Seuraavien tahojen ei tarvitse ilmoittaa vaikuttamistoiminnastaan avoimuusrekisterissä:

  • yksityishenkilöt

  • yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka eivät harjoita päätoimisesti vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa

  • vieraan valtion, Euroopan unionin sekä kansainvälisten hallitusten välisten järjestöjen edustajat

  • Valtiontalouden tarkastusvirasto

  • valtion viranomaiset

  • valtion liikelaitokset

  • Ulkopoliittinen instituutti

  • puolueet, puolueyhdistykset, eduskuntaryhmät, ehdokkaan tukiyhdistykset ja valitsijayhdistykset

  • lakisääteisiä tehtäviä hoitavat julkisyhteisöt, jotka eivät harjoita vaikuttamistoimintaa lakisääteisten tehtäviensä ulkopuolella (Lue asiasta tarkemmin kohdasta Toimijat, joilla on erikseen laissa määrättyjä vaikuttamistehtäviä)

  • kunnan viranomaiset

  • järjestäytymätön kansalaistoiminta

  • itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, kuten Eläketurvakeskus, Kela, Kuntien takauskeskus, Suomen Metsäkeskus, Suomen Pankki, Suomen riistakeskus, Työterveyslaitos, pois lukien yliopistot

  • Ihmisoikeuskeskus

  • hyvinvointialueen viranomaiset

  • eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

  • eduskunnan kanslia

  • asunto-osakeyhtiöt

  • asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ja julkiset oikeusavustajat, kun ne antavat asiakkaalleen laissa mainittua oikeudellista neuvontaa (Lue asiasta tarkemmin kohdasta Asianajajat, lupalakimiehet ja julkiset oikeusavustajat)

  • Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset


Toimijat, joilla on erikseen laissa määrättyjä vaikuttamistehtäviä

Jos vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta on erikseen laissa määrätty organisaation tehtäväksi, ei siitä tarvitse ilmoittaa avoimuusrekisteriin. Jos organisaatio sen sijaan tai sen lisäksi harjoittaa sellaista vaikuttamistoimintaa tai vaikuttamistoiminnan neuvontaa, jota ei ole säädetty sen lakisääteisiksi tehtäviksi, on toiminnasta ilmoitettava avoimuusrekisterissä.

Sitä, kuuluuko jokin toiminta lakisääteisten tehtävien hoidon ulkopuolelle, tulee arvioida tilannekohtaisesti. Vaikka toimijalla siis olisi lakisääteisiä tehtäviä, on mahdollista, että sen silti pitää ilmoittaa muusta toiminnastaan avoimuusrekisteriin.

Erilaisia tilanteita, joissa on pohdittava ilmoitusvelvollisuutta

Toimijoilla, joilla on lakisääteisenä tehtävänä erilaisia edistämis-, kehittämis- ja vaikuttamistehtäviä, jotka rinnastuvat avoimuusrekisterilaissa määriteltyyn vaikuttamistoimintaan, on ilmoitusvelvollisuus silloin, kun vaikuttamistoiminnassa on kysymys hallinto-organisaation omasta edunvalvonnasta.

Yliopistojen laajat lakisääteiset tehtävät, joihin kuuluu muun muassa tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, rajaavat käytännössä laajasti akateemista toimintaa ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Lisäksi tutkijoiden harjoittama toiminta on useimmiten yksityishenkilöiden toimintaa ja siten ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolella. Yliopistot ovat kuitenkin ilmoitusvelvollisia, jos yliopistohallinto vaikuttaa esimerkiksi yliopistoihin liittyviin lainsäädäntö-, budjetti- tai politiikkatoimiin.

Myös esimerkiksi kauppakamarien ja Sitran osalta sääntelyä sovelletaan samantapaisesti kuin yliopistojen osalta, eli ilmoitusvelvollisuus avoimuusrekisteriin koskee vain hallinto-organisaation edunvalvontaa, ei organisaation lakisääteisten tehtävien hoitamista.


Asianajajat, lupalakimiehet ja julkiset oikeusavustajat

Asianajajien, lupalakimiehien ja julkisten oikeusavustajien on itse arvioitava, tekevätkö he valtiotasoista vaikuttamistoimintaa tai onko asiakkaan toimeksiannossa kyse avoimuusrekisteriin ilmoitettavasta toiminnasta.

Tilanteet, joissa ilmoitusvelvollisuus on

Asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat (lupalakimiehet) ja julkiset oikeusavustajat ovat velvollisia rekisteröitymään avoimuusrekisteriin ja ilmoittamaan siellä toiminnastaan, jos he harjoittavat valtiotasoon kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa itsensä tai asiakkaan puolesta tai neuvovat asiakasta vaikuttamistoiminnassa.

Vaikuttamistoiminnan neuvontaan lukeutuu esimerkiksi neuvonta, joka kohdistuu toimialaa koskevaan sääntelyyn tai politiikkaan vaikuttamiseen tai toimialaa koskevan sääntelyn puutteiden tai kehittämistarpeiden esille tuomiseen.

Esimerkkejä toiminnasta, joka on ilmoitusvelvollisuuden piirissä:

  • asiakasta neuvotaan, miten valmisteltavaan lainsäädäntömuutokseen kannattaisi vaikuttaa

  • asiakasta neuvotaan, miten verotusta koskevaan ohjeeseen tulisi vaikuttaa, jotta se olisi liiketoiminnalle edullista

  • asiakasta neuvotaan, miten verotuksen ennakkoratkaisumenettelyyn voidaan vaikuttaa.

Ilmoitettavassa toiminnassa halutaan siis vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa toimialaa koskeva toimintapolitiikka, oikeus- ja rahoituspohja tai muu vastaava asia olisi asiakkaan etujen mukaista.

Tilanteet, joissa ilmoitusvelvollisuutta ei ole

Asianajajilla, luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla (lupalakimiehillä) ja julkisilla oikeusavustajilla ei ole avoimuusrekisteriä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta, jos neuvonta koskee asiakkaan oikeudellisen aseman määrittelyä, asiakkaan hallintoasiassa tukemista, oikeussäännöksen soveltamiseen liittyvää neuvontaa tai vastaavaa yksinomaan vain asiakkaan itseensä liittyvän toiminnan oikeudellista neuvontaa.

Esimerkkejä toiminnasta, joka ei ole ilmoitusvelvollisuuden piirissä:

  • oikeudenkäyntiin liittyvän tehtävän hoitaminen

  • oikeudellisen neuvonnan antaminen päämiehen oikeudellisesta asemasta esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa

  • oikeudellisen neuvonnan antaminen oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi

  • muu oikeudellinen avustaminen oikeudenkäynnin ulkopuolisessa asiassa, kuten testamentin laadinta tai yrityskaupan tekemisessä avustaminen sopimusneuvotteluihin osallistumalla ja laatimalla sopimus

  • neuvonta, jossa kerrotaan asiakkaalle, miten suunniteltava lainsäädäntömuutos vaikuttaa asiakkaan liiketoimintaan tai mitä vaikutuksia uudella vero-ohjeella on juuri tämän yrityksen liiketoimintaan tai neuvonta verotuksen ennakkoratkaisusta tai kilpailuoikeudellisesta, asiakasta koskevasta asiasta.